Ajankohtaista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämä PeltoOptimi-työkalu on laajenemassa tuhannen lounaissuomalaisen viljelijän käyttöön. Alue on valikoitunut sen perusteella, että kyseisen alueen tiloilta on eniten saatavissa satelliittiaineistoista laskettuja tietoja peltolohkojen tuotantokyvystä. Tilajoukkoa ei toistaiseksi pystytä laajentamaan.  Viljelijöille on postitettu 25.-26.3. kirjeet, joissa kukin saa henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjautumiseksi. Palveluun ei tarvitse syöttää tietoja vaan järjestelmä hakee itse tilan omat ja vuokratut peltolohkot. Tulokset koskevat vuosina 2017 ja 2020 hallinnassa olleita peltolohkoja. Viljelijä …

Maatalousmaan käytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona   Aika: 18.3. klo 13-14 Paikka: Microsoft Teams Ilmoittautuminen viimeistään 16.3.2021. Ilmoittautuneet saavat Teams-linkin tilaisuuteen. Linkki ilmoittautumiseen: https://www.lyyti.fi/reg/Maatalousmaan_kayton_optimointi_ilmastonmuutoksen_hillintakeinona_3886 Voit esittää ilmoittautumisesi yhteydessä kysymyksiä esiintyjille. Mitkä ovat maanviljelijöiden näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä sen riskeistä ja mahdollisuuksista? Mitä mieltä viljelijät ovat maatalouden sopeutumismahdollisuuksista? OPAL Life -hankkeen keskustelutilaisuudessa tuodaan esille viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kerrotaan maankäytön merkityksestä maatalouden kokonaispäästöissä, maaperäseurannan havainnoista sekä pohditaan sadontuotoltaan heikoille pelloille vaihtoehtoisia käyttötapoja. Lisäksi kerrotaan, …

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo maailmanlaajuisesti ruoantuotantoon ja etenkin pohjoisessa Euroopassa kasvukausi on pidentynyt. On arvioitu, että Suomessa terminen kesä pitenee 10 päivällä jokaista yhden asteen lämpötilan nousua kohden. Mutta kuinka pellon käyttö on muuttunut Suomessa vuosien 1996-2016 välisenä aikana? Kuinka laajasti nykyään viljellään erikoiskasveja? Näihin kysymyksiin vastattiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jonka tavoitteena oli selvittää alueelliset muutokset pellon käytössä, kasvukauden lämpöoloissa sekä eri lajien ja lajikkeiden tuleentumisessa. Lisäksi tutkittiin viljelijöiden näkemyksiä siitä, kuinka …

Vain alle kahdella prosentilla pelloistamme on monimuotoinen viljelykierto. Määrä on jopa laskenut 1990-luvulta, joten viljelykierrot kaipaavat monimuotoistamista. Ne ovat tyypillisesti eriytyneet joko vilja -tai nurmipainotteisiksi. Yksipuolisia viljalajimonokulttuurikiertoja on lähinnä ohralla ja kauralla. Nurmikiertoja ei useinkaan katkaista siemensatokasveilla, jolloin nurmikasvien merkittävät edut viljapainotteisille kierroille jäävät hyödyntämättä. Luken Taloustohtori-portaaliin on tulossa viljelijöiden käyttöön uusi laajoihin aineistoihin perustuva, monipuolistamiseen kannustava ja suunnittelua helpottava Viljelykierto-työkalu. Viljelykiertoja voidaan monimuotoistaa merkittävästi Työkalun tavoitteena on havainnollistaa viljelijälle, …

PeltoOptimi-työkalu on parhaillaan laajenemassa tuhannen länsisuomalaisen tilan käyttöön. Työkalun laajentamisen ja kattavan hyödyntämisen kannalta kriittisimmäksi haasteeksi on osoittautunut tuotantokykykuilujen tuottaminen suurina määrinä. Olemme Lukessa kehittäneet menetelmän, jolla muuntaa Sentinel 2 -satelliittiaineiston kasvillisuusindeksin arvot (NDVI) aiempaa tehokkaammin lohkokohtaisiksi tuotantokykykuilun arvoiksi. PeltoOptimi-työkalu luokittelee kaikki tilalla viljelyssä olevat lohkot kolmivaiheisen prosessin myötä kolmeen eri käyttötarkoitukseen: kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin sekä metsitettäviin lohkoihin (lue tarkemmin prosessikuvauksesta sekä tieteellisestä artikkelista). Lohkojen pisteytyksessä huomioitavat lohko-ominaisuudet ovat saatavissa …

Avointen satelliittiaineistojen hyödyntämistä maataloudessa rajoittaa kattavien havaintoaineistojen puute. DIGITALIS-hankkeessa kerätään nyt tietoa suoraan viljelijöiltä. Havainnot satotappioista ja niihin johtaneista syistä auttavat tulkitsemaan satelliittiaineistoja aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin. Viljelijät voivat lähettää tietoa sähköisellä lomakkeella peltolohkojensa satotappioaloista pitkin kasvukautta sitä mukaa, kun uusia satotappioita ilmaantuu tai ne laajenevat entisestään. Haussa on aineisto, jossa satotappioala on paljain silmin havaittavissa oleva alue peltolohkolta. – Linkitämme saamamme aineiston Sentinel 2 -satelliitin tuottamaan lohkokohtaiseen tietoon. Tarkoituksenamme …

Viljelijöiden ääni tutkimuksen kautta politiikkaan OPAL-Life-hanketta alettiin suunnittelemaan vuonna 2014 tietoisena maatalouden ilmastokysymysten nopeasta noususta politiikan keskiöön. Hankkeen kantavana ideana on ollut alusta alkaen saada viljelijöiden ääni kuulumaan ja siksi hanketta on toteutettu pilottiviljelijöiden kanssa heitä haastattelemalla ja kysymällä asioista laajemmin kyselytutkimusten avulla. Ensimmäinen viljelijäkysely toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen vastasi 4401 viljelijää ympäri Suomen, kaikilta tuotannonaloilta. Viljeljijät antoivat myös paljon sanallista palautetta kahteen kyselyn keskeiseen teemaan, ilmastonmuutokseen ja suomalaisen …

Kuivuuden, tulvien ja muiden sään ääriolosuhteiden yleistyminen korostaa entistä enemmän maan kasvukunnon hoidon merkitystä. Viljelijällä saattaa olla jopa kymmeniä peltolohkoja, joiden tuotantokyky voi vaihdella hyvin merkittävästi maan ominaisuuksienkin perusteella. Erityisen haitallista on kuitenkin maaperän tiivistyminen. Tämä tavallinen ongelma aiheuttaa tyypillisesti noin 15-30 % sadonmenetyksiä. Mutta kuinka taloudellisesti kannattavaa on sijoittaa maanparannustoimenpiteisiin? Lukessa kehitetyn maatilatason mallin avulla on mahdollista arvioida investointien kannattavuutta pitemmällä aikavälillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuvitteellista, kuitenkin varsin tyypillistä Varsinais-Suomessa …

          Pirjo Peltonen-Sainio: PeltoOptimi-työkalu Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta kertoi PeltoOptimi-työkalusta, joka löytyy Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-portaalista. Se on lähiaikoina viljelijöiden käytettävissä. Työkalu ohjaa peltolohkot tuotantokyvyn ja muiden ominaisuuksien perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen, laajaperäistämiseen ja metsitykseen.           Roope Näsi: Drooni- ja satelliittikuvien hyödyntämismahdollisuuksia suomalaisilla maatiloilla Tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta kertoi, että drooni- ja satelliittikuvilla on maataloudessa monia hyödyntämiskohteita kuten rikkakasvipesäkkeiden paikallistaminen, nurmisadon arviointi ja …

OPAL Life on saanut vuoden jatkoajan, joten projekti jatkuu 31.3.2021 asti. Jatkoaika myönnettiin mm. hankkeessa kehitetyn PeltoOptimi-työkalun käytäntöön viennin perusteella. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-portaalista löytyvän työkalun avulla viljelijä voi tarkastella omia ja vuokraamiaan peltolohkoja. Tarkoituksena on tukea viljelijän peltolohkojen kohdentamista useiden perusominaisuuksien ja tuotantokyvyn perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen eli ruoantuotantoon, laajaperäistämiseen eli ympäristötekoihin ja metsitykseen. Projektissa alusta asti mukana olleet 20 pilottiviljelijää ovat antaneet arvokkaan panoksen työkalun kehittämistyöhön. Toistaiseksi Taloustohtorissa on vasta …