Teemme työtä viljelijöiden kanssa, jotta ymmärtäisimme minkälaiset ratkaisut ovat viljelijän arjessa mahdollisia.

Mitä hankkeen pilottitiloilla tehdään?

Pilottitiloilla kerätään aineistoa useilla erilaisilla menetelmillä. Viljelijät saavat aineistot käyttöönsä, ja voivat kehittää tilansa toimintaa tuottavampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan tutkijoiden kanssa.

Tutkimuksessa käytettävät menetelmät ja kerättävät aineistot:

  • Lohkokohtaisten tietojen keruu
    • Saavutetut ja potentiaaliset sadot; satokuiluanalyysi ja siihen vaikuttavat tekijät.
    • Lohkon ominaisuudet: koko, muoto, etäisyys tilakeskuksesta ja vesistöistä, kaltevuus, maalaji ja omistusmuoto.
  • Haastatteltut
    • Arvot, asenteet, päätöksiin vaikuttavat tekijät.
    • Sosiaalinen hyväksyttävyys: kestävä tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet
  • Maaperäanalyysi (osalle tiloista)
  • Talouslaskelmat (osalle tiloista)
    • Eri päätösvaihtoehtojen taloudellisten seurauksien mallintaminen
  • PeltoOptimi -työkalun testikäyttö tiloilla
    • Kokemukset ja kommentit, hyväksyttävyys.

Lisäksi osa viljelijöistä saa käytännön tietoa tuotannon kestävää tehostamista tukevista toimenpiteistä, kuten viljelykierroista ja tuotantopanosten käytön kohdentamisesta.

Pilottiviljelijät kutsutaan hankkeen aikana vuosittain seminaariin yhdessä OPALin tutkijoiden kanssa. Tilaisuudessa vaihdetaan ajatuksia, keskustellaan ja perehdytään hankkeen etenemiseen.

Pilottitilaverkosto

Ennen verkoston kokoamista hankkeemme selvitti potentiaaliset pilottialueet. Selvityksen perusteella luotiin suunnitelma pilottiverkostosta, johon haettiin tiloja infotilaisuuksien ja lehti-ilmoitusten kautta. Kiinnostuneita tiloja ilmoittautui noin 50, joista pilottitiloiksi valittiin yhteensä 20 tilaa. Valinnat tehtiin siten, että otos olisi mahdollisimman edustava. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että eri alueelliset sijainnit, tuotantosuunnat, peltojen maalajit ja maatilayrittäjien iät ovat edustettuna kattavasti ja Suomen maataloustuotantoa vastaavasti.

Tilojen verkosto muodostui seuraavanlaiseksi:

  • Yhteensä 20 tilaa
  • Sijainnit (hankkeen suuralueisiin jaoteltuina)
    • Ruukki (4 tilaa)
    • Maaninka (5 tilaa)
    • Varsinais-Suomi, Häme & Satakunta (6 tilaa)
    • Etelärannikko (5 tilaa)
Kuva: Pilottitilojen sijainnit kartalla.
  • Päätuotantosuunnat
    • Kasvintuotanto (13 tilaa)
      • Muun muassa viljat, peruna, sokerijuurikas, nurmisiemen, rypsi, palkokasvit
    • Lypsykarjatalous (3 tilaa)
    • Lihakarjatalous (1 tila)
    • Sikatalous (3 tilaa)
  • Ikäjakauma 22-64 vuotta
  • Keskimääräinen peltopinta-ala 143 ha (eli pilottitilat Suomen keskiarvoa suurempia)