Ajankohtaista

Nelisenkymmentä osallistujaa kokoontui 19.6.2019 Iiris ja Tuomas Mattilan tilalle keskustelemaan luonnon monimuotoisuuden hyödyistä ja sen lisäämisestä. Neljällä havaintopisteellä päästiin konkreettisesti tutustumaan, mitä kaikkea pelloilta ja niiden lähistöltä löytyy. PeltoOptimi ohjaa lohkot eri käyttötarkoituksiin Aivan ensimmäiseksi Pirjo Peltonen-Sainio Lukesta kertoi PeltoOptimi-työkalusta, joka tulee kaikkien viljelijöiden käytettäväksi tämän vuoden aikana Taloustohtori-verkkopalvelun kautta. Työkalun ideana on luokitella pellot niiden tuottokyvyn ja monen muun ominaisuuden perusteella kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin ja metsitettäviin. Laajaperäistettävät lohkot soveltuvat …

Ilmoittautuminen on päättynyt, tapahtuma on täynnä. Lämpimästi tervetuloa kaikille ilmoittautuneille! Peltopäivä 19.6.2019 Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää? Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle? Miten lajikirjoa voi havainnoida? Miten monimuotoisuutta voi lisätä? Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista. Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille). Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan …

Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan biodiversiteetti köyhtyy koko maailmassa huolestuttavan nopeasti. Nykyiseen maatalouspolitiikkaan kuuluu viherryttämistoimia ympäristölle suotuisten maatalouskäytäntöjen sekä biodiversiteetin lisäämiseksi. Miten nämä toimet vaikuttavat maatalousympäristöjen linnustoon? Linnut ovat hyviä indikaattoreita pellonkäytön muutoksille Suomalainen maaseutu on mosaiikkimainen maisema, jossa peltolohkoja reunustavat metsätilkut ja muut maisematyypit. Muutokset karjataloudessa ja siten laiduntamisen väheneminen perinteisissä maatalouden muokkaamissa ympäristöissä on vaikuttanut maaseutumaisemaan. Linnut reagoivat herkästi elinympäristön muutoksiin. Pelloilla pesivien ja ruokailevien lintujen …

OPAL-Life kokosi hankkeen pilottitilalliset ja tutkijat vuosittaiseen tapaamiseen maanantaina 10.12.2018. Tampereella järjestetyssä kokoontumisessa teemana olivat ilmastonmuutos ja maatalousympäristön monimuotoisuus. Aiheista tietoiskuja esittivät hankkeemme tutkijat sekä vierailevat puhujat. Tämän lisäksi hankkeen osapuolia informoitiin hankkeen etenemisestä sekä tulevan vuoden 2019 ohjelmasta. Osallistujia aktivoitiin pitkin päivää esitysten teemoihin liittyneillä äänestyksillä ja loppupäivästä monimuotoisuusaiheisella ryhmätyötehtävällä. Tunnelma oli innostunut ja keskustelu runsasta. Muun muassa turvemaiden viljely, peltojen metsittäminen ja monimuotoistamistoimien käytännön toteutus herättivät osanottajissa mielenkiintoa ja mielipiteitä. Alla koosteet …

Ilmastonmuutoksen ja maatalouden kytkökset ovat moniulotteisia. Siksi kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa ja katsantokannat kärjistyvät helposti. Ilmastonmuutos on suomalaiselle maataloudelle kuin hyvä ja paha samassa paketissa. Tulevaisuudessa vaikeasti ennakoitavat sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja kasvintuhoojariskit kasvavat nakertaen pidentyvän kasvukauden lupaamaa satohyötyä. Päästötön lehmäkin on vasta kehittelyvaiheessa. Katseet kohdistuvat maatalousmaan hiilivarastoihin. Keskustelu käy kuumana siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa, mitä mahdollisuuksia tässä piilee, milloin ne toteutuvat ja minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä juuri nyt. …

Oletko tullut ajatelleeksi, mitkä tekijät saavat viljelijät valitsemaan juuri tiettyjä lajeja tietyille lohkoille? Päätöksiä ei toki tehdä yksioikoisesti tai sattumalta, vaan niiden taustalla on tusinoittain vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä nämä tekijät ovat ja mitkä niistä painavat eniten viljelijöiden vaakakupeissa. Lohkojen ominaisuuksia ja lajivalintoja selvitettiin sekä kasvintuotanto- että lypsykarjatiloilla, Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Tilastoista kerättyä aineistoa täydennettiin viljelijähaastatteluista saadulla ymmärryksellä. Näitä verrattiin toisiinsa ja niiden perusteella muodostettiin käsitys viljelijöiden päätöksentekoon …

OPAL-Lifen hanketiimin jäsen MMT, agronomi Sari Peltonen valittiin Agronomiliiton Vuoden vaikuttajaksi 2018. ProAgria Keskusten Liitto ry:n johtavan asiantuntijan Sari Peltosen valinta Agronomiliiton Vuoden vaikuttajaksi julkistettiin liiton jäsenseminaarissa perjantaina 26.10.2018. OPAL-Lifen sidosryhmäyhteistyössä keskeisesti mukana oleva Peltonen valittiin arvonimen saajaksi. Hänen ansioikseen luettiin erityisesti laajamittainen mediavaikuttaminen ja kasvintuotannon asiantuntemuksen pitkäjänteinen jakaminen. OPAL-Lifen hanketyöryhmä onnittelee Saria lämpimästi! Lue uutinen Vuoden vaikuttaja -valinnasta Argonomiliiton sivustolta: https://www.agronomiliitto.fi/liitto/uutiset/mmt-agronomi-sari-peltonen-on-agronomiliiton-vuoden-vaikuttaja-2018/.    

  Luken tutkijat vierailivat keskiviikkona 10.10.2018 eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunnassa alustamassa aiheesta ”Peltojen hiilensidonta”. OPAL-Lifen viesti kiiri kansanedustajille tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion ja tutkimusprofessori Kristiina Reginan välityksellä. Mukana keskustelutilaisuudessa olivat myös Luken erikoistutkija Helena Soinne ja tutkija Riitta Savikko. Osana valiokunnan kokousta pidetyt alustukset korostivat, miten peltojen hiilensidonta voi auttaa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen vaikutuksiin. Alla lyhyt kooste alustuksista. Voit lukea esitysmateriaalit klikkaamalla otsikoita. Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä – tutkimusprofessori Kristiina Regina …

  OPAL-Lifen Muhkea maaperä -tilaisuudessa Kuopiossa 5.9.2018 kuultiin tietoiskuja peltomaan ja ravinteiden kestävästä käytöstä. Yhteistyössä LantaLogistiikka, Nurmet Rahaksi ja RavinneRenki -hankkeiden kanssa järjestettyyn avoimeen seminaari- ja pellonpiennartapahtumaan osallistui paikan päällä noin 100 ja etäyhteyden välityksellä hieman yli 40 henkilöä. Päivän teemat herättivät paljon kiinnostusta ja antoisaa keskustelua. Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille! Miten ennaltaehkäistä maan tiivistymistä? Mitä etua PeltoOptimi-työkalusta on viljelijöille? Vaikuttaako lietteen sijoittaminen nurmen satotasoihin? Mitä on huomioitava käytettäessä kierrätyslannoitteita? Entä mihin tarvitaan tietoa maan reservikaliumista? Näihin ja …