Ajankohtaista

OPAL-Life hankkeen pilottiviljelijät ja tutkijat tapasivat 11.12.2017 Tampereella toista kertaa. Viime tapaamisesta oli vierähtänyt vuosi, ja nyt oli aika selvittää, mitä hankkeen parissa on kuluneen vuoden aikana tehty. Lisäksi puhuttiin hieman siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Viljelijät saivat nähdä ja kommentoida pellon käytön optimointiin tarkoitetun PeltoOptimi -työkalun tuottamia tuloksia heidän omista peltolohkoistaan. Näin saatiin arvokasta palautetta suoraan maanviljelijöiltä. Lisäksi keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja sen väistämättömistä vaikutuksista maatalouteen. Lopuksi kuultiin VILMA-hankkeesta, joka keskittyy …

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittämässä viljelijöiden käyttöön PeltoOptimi-työkalua. Se auttaa viljelijää päättämään, mikä on kullekin peltolohkolle tuotannollisesti kannattavin käyttötarkoitus. Työkalu osoittaa pisteytyksen avulla, tulisiko peltolohkon tuotantoa tehostaa kestävästi, ohjata laajaperäiseen tuotantoon vai peräti metsittää. Lohkojen soveltuvuutta voidaan tarkastella tilan, maisema-alueen, tuotantoalueen ja edelleen valtakunnan tasolla. Vertailua lohkokohtaloista voidaan tehdä myös tuotantosuunnittain. Työkalu venyy sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa olevien peltojen tarkasteluun. Työkalu auttaa muun muassa peltojen ominaisuuksiin pohjautuvan kannattavuuden kehittämisessä ja peltojen …

Joukkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita. Joukkoälyn ydinajatus on siinä, että monen ihmisen tiedot, taidot ja kokemukset ovat yhdessä enemmän kuin yhden asiantuntijan. Olennaista joukkoistamisessa on, että tehtävä on avoimesti kaikille tarjolla ja kuka tahansa saa osallistua. Joukkoistamishankkeen tulokset on nyt julkaistu raporttina. Tässä joukkoistamishankkeessa haluttiin näkemyksiä erityisesti ympäristöjärjestöjen sekä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajilta, mutta myös maatalousalan opiskelijat sekä tutkijat osallistuivat joukkoistamiseen. …

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää työkalua, jolla voidaan suunnitella maatalouden maankäyttöä valtakunnallisesti. PeltoOptimin avulla pisteytetään pellot paremmuusjärjestykseen. Näin pellonkäyttöä voidaan optimoida siten, että ruoantuotanto keskitetään parhaimmille lohkoille. Suuret maailmanlaajuiset haasteet – ilmastonmuutos, energian ja veden riittävyys, ruokaturva, luonnonvarojen ja geenivarojen kestävä käyttö sekä ympäristöntila – tekevät maatalouden muutoksista väistämättömiä. – Maatalouselinkeinomme selviäminen haasteista ja kilpailuaseman vahvistaminen Euroopassa edellyttää ennakoivaa suunnittelua. Tähän kehitteillä oleva työkalu antaa hyvät eväät. Sen avulla voidaan vastata paineeseen …

Osallistu kestävän maatalouden kehittämiseen! Joukkoistamiskyselyn vastausaikaa on jatkettu 24.9. saakka. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehittämistyön tueksi haetaan uusia näkemyksiä joukkoistamisen avulla. – Haluamme ottaa tutkimustyössämme eri sidosryhmien ja tahojen näkemyksiä huomioon vieläkin monipuolisemmin. Työkaluna käytämme idea-alustaa, johon kommentoimalla jokainen asiasta kiinnostunut pääsee osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan, kertoo Luken tutkija …

Osallistu kestävän maatalouden kehittämiseen! Mitä on joukkoistaminen? Joukkoistamisella tarkoitamme toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita. Joukkoälyn ydinajatus on siinä, että monen ihmisen tiedot, taidot ja kokemukset ovat yhdessä enemmän kuin yhden asiantuntijan. Olennaista joukkoistamisessa on, että tehtävä on avoimesti kaikille tarjolla ja kuka tahansa saa osallistua. Miksi osallistuisin joukkoistamiseen? Pääset kertomaan mielipiteesi hankkeestamme sekä osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan! Joukkoistamisalustan tuloksista kootaan raportti ja käyttökelpoiset …

Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömien ilma-alusten eli dronien avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn. Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on. Drone-lennot ovat osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa pyritään kehittämään suomalaista maataloutta ilmastokestävämpään suuntaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa selvitetään peltojen sadontuottokykyä 20 pilottitilalla yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Pilottitilat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja …

Luonnonvarakeskus (Luke) järjestää peltokasvuston lennokkikuvausnäytöksen 19.7.2017 Limingassa. Tervetuloa seuraamaan kuvauksia Luken koordinoiman OPAL-Life-hankkeen pilottitilalle! Aika: 19.7.2017 klo 10–12. Paikka: Tuomas Sohlon (Uusi-Sohlo) tilan nurmilohko, Ouluntie 7, 91900 Liminka (Haaransillan liikenneympyrästä 500m ”vanhaa” Ouluntietä kohti Oulua/Kempelettä, ei moottoritietä). Tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta (www.nls.fi; www.dronefinland.fi) on paikalla tekemässä drone-ilmakuvauksia ja kertomassa uudesta ilmakuvausteknologiasta sekä lentojen avulla saatavan datan käsittelystä. Lennokkikuvauksen jälkeen nurmista otetaan biomassanäytteitä. Tilaisuudessa on mahdollista tutustua aiemmin kesällä Sohlon …

  OPAL-Life hankkeen kantavana ajatuksena on yhteistyö viljelijöiden kanssa. Kerran vuodessa tehtävä haastattelukierros vie tietoa ja ajatuksia kumpaankin suuntaan – tutkijoilta viljelijälle ja viljelijältä tutkijoille. OPAL on niin monialainen kokonaisuus, että tarvitaan kokonainen joukko asiantuntijoita muodostamaan kokonaiskuva, jonka kautta pellon kestävää tehostamista on mahdollista viedä eteenpäin. Yhden tutkijan yritys viestittää tätä kaikkea hankkeessa mukana oleville viljelijöille on kuin rikkinäinen puhelin – vaikka kuinka yrittäisi, ei viesti tule samanlaisena perille. Rikkinäistä …