Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttaman PeltoOptimi-hankkeen tavoitteena oli tuottaa Suomen peltojen tuotantokykykartoitus ja laatia peltojen tuotantokykyyn ja perusominaisuuksiin perustuva luokittelukriteeristö. Näihin perustuen kehitettiin PeltoOptimi-työkalu, joka ohjaa pellonkäyttömuutoksiin auttamalla viljelijää tunnistamaan parhaimmat ja heikoimmat peltolohkot lukuisten eri lohko-ominaisuuksien perusteella. Työkalu tulee Luken Taloustohtori-portaaliin viljelijöiden käyttöön.
Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi -raportti (2018).
PeltoOptimi-työkalun toimintaperiaate
PeltoOptimi-työkalu ohjaa peltolohkot niiden tuotantokyvyn ja muiden ominaisuuksien perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen, laajaperäistämiseen ja metsitykseen (kuva 1).
Kuva 1. PeltoOptimi-työkalun perusperiaate.
Työkalu rakennettiin kolmivaiheiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tilan peruslohkot jaetaan kestävästi tehostettaviin (vihreä), laajaperäistettäviin (oranssi), niiden välimaastoon (keltainen) tai metsitettäviin (tummanruskea) lohkon perusominaisuuksien perustella (kuva 2). Laajaperäistämisen tarkoituksena on siirtää heikkovasteiset lohkot viherryttämistoimien piiriin eli pois varsinaisesta ruoantuotannosta (kuva 1).
Toisessa vaiheessa arvioidaan kunkin lohkon tuotantokyky satelliittikuviin perustuen. Vuodesta 2016 lähtien hyödynnetään automaattisesti Maanmittauslaitokselta saatavia Sentinel 2 -aineistoja. Tätä aiemmilta vuosilta koostetut satelliittikuvat perustuivat Landsat 8 -aineistoihin. Aineistot tulevat täydentymään vuosittain automaattisesti. Satelliittikuvista tuotetaan kasvillisuusindeksiarvot (NDVI), jotka kuvaavat peltolohkon kasvukykyä. NDVI-arvoja tarkastellaan kasvilajeittain ja kunkin lajin sadontuoton kannalta tärkeimpänä kasvukauden ajankohtana. Näin saadaan tieto kunkin lohkon tuotantokyvystä.
Kuva 2. Kolmivaiheinen pisteytysprosessi, jonka tuloksena saadaan tilakohtainen maankäytön toimintasuunnitelma.
Peltolohkon tuotantokykyarvion perusteella ensimmäisessä pisteytyksessä eri värein koodatut peruslohkot joko pysyvät ennallaan tai muuttuvat aina yhdellä askelmalla suuntaan tai toiseen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lohkon perusomaisuudet tuottavat ensimmäisessä pisteytyksessä vihreän arvion, väri saattaa vaihtua keltaiseksi suurehkon tuotantokykykuilun vuoksi. Edelleen työkalu huomioi vesistön läheisyyden, mutta vain siten, että tilanteessa, jossa peruslohko-ominaisuuksien ja tuotantokyvyn perusteella keltaisen värin saanut lohko on hyvin lähellä punaisen rajaa, se siirtyy laajaperäistettävien lohkojen joukkoon, erityisesti ravinteiden huuhtoumariskien vähentämiseksi.
Kolmas pisteytys perustuu peruslohkon vallitsevaan maalajiin. Mikäli kyseessä oli punainen lohko, joka on turvemaata, se ohjautuu laajaperäistämisen sijaan metsitettävien joukkoon. Lopuksi arvioidaan logistiset edut: mikäli esimerkiksi vihreäksi ohjautuvan lohkoryppään keskellä oli yksittäinen laajaperäistettävä lohko, se siirretään kestävästi tehostettavien joukkoon.
PeltoOptimi-työkalu viljelijöiden käyttöön Taloustohtori-portaalin kautta
Viljelijät voivat käyttää PeltoOptimi-työkalua palvelun avauduttua Taloustohtori-portaalin kautta. Järjestelmään saa oman käyttäjätunnuksen ja salasanan, jonka jälkeen oman tilan lohkojen pisteytystä on mahdollista tarkastella. Oman tilan lohkot näkyvät lohkotunnuksineen ja pisteytystuloksineen taulukoissa (kuva 3). Myöhemmässä vaiheessa viljelijän on halutessaan mahdollista valtuuttaa myös muita tahoja tarkastelemaan tilan lohkojen pisteytystuloksia. Tästä ominaisuudesta on hyötyä vaikkapa ennen neuvojan vierailua tai peltokauppoja suunniteltaessa.
Kuva 3. Lohkokohtainen pisteytysnäkymä Taloustohtori-portaalissa.
Portaali näyttää PeltoOptimi-työkalun tulokset myös karttoina (kuva 4). Ollakseen edustava ja luotettava, tavoitteena on, että kunkin peruslohkon tuotantokykyarvio perustuisi vähintään kolmeen laadukkaaseen satelliittikuvaan. Palvelu tulee kertomaan kunkin peruslohkon osalta, mikäli tämä kriteeri ei täyty, jolloin lohkon soveltuvuusarvio perustuu toistaiseksi vain lohkon fysikaalisiin ominaisuuksiin. Aineistojen ennakoidaan täydentyvän kattaviksi noin parin seuraavan vuoden aikana.
Kuva 4. PeltoOptimi-työkalun tuottama peltolohkojen pisteytys vaiheittain karttakuvina.
PeltoOptimi-työkalu on kehitetty yhteistyössä OPAL-Life-hankkeen kanssa. Työkalun kehittäminen jatkuu testaamisen sekä viljelijäpalautteen perusteella ja sen tausta-aineistoja täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.
PeltoOptimi-työkalu saadaan askeleittain laajennettuna viljelijöiden käyttöön. Ensimmäisenä työkalu laajenee maaliskuussa 2021 Lounais-Suomessa tiloille, joilta on eniten saatavissa satelliittiaineistoista laskettuja tietoja peltolohkojen tuotantokyvystä.