Automatisoinnilla lisäpoweria PeltoOptimin tuotantokykyarvioihin

PeltoOptimi-työkalu on parhaillaan laajenemassa tuhannen länsisuomalaisen tilan käyttöön. Työkalun laajentamisen ja kattavan hyödyntämisen kannalta kriittisimmäksi haasteeksi on osoittautunut tuotantokykykuilujen tuottaminen suurina määrinä. Olemme Lukessa kehittäneet menetelmän, jolla muuntaa Sentinel 2 -satelliittiaineiston kasvillisuusindeksin arvot (NDVI) aiempaa tehokkaammin lohkokohtaisiksi tuotantokykykuilun arvoiksi. PeltoOptimi-työkalu luokittelee kaikki tilalla viljelyssä olevat lohkot kolmivaiheisen prosessin myötä kolmeen eri käyttötarkoitukseen: kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin sekä metsitettäviin lohkoihin (lue tarkemmin prosessikuvauksesta sekä tieteellisestä artikkelista). Lohkojen pisteytyksessä huomioitavat lohko-ominaisuudet ovat saatavissa …

Satotappiohavaintojen yhdistäminen satelliittiaineistoihin

Avointen satelliittiaineistojen hyödyntämistä maataloudessa rajoittaa kattavien havaintoaineistojen puute. DIGITALIS-hankkeessa kerätään nyt tietoa suoraan viljelijöiltä. Havainnot satotappioista ja niihin johtaneista syistä auttavat tulkitsemaan satelliittiaineistoja aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin. Viljelijät voivat lähettää tietoa sähköisellä lomakkeella peltolohkojensa satotappioaloista pitkin kasvukautta sitä mukaa, kun uusia satotappioita ilmaantuu tai ne laajenevat entisestään. Haussa on aineisto, jossa satotappioala on paljain silmin havaittavissa oleva alue peltolohkolta. – Linkitämme saamamme aineiston Sentinel 2 -satelliitin tuottamaan lohkokohtaiseen tietoon. Tarkoituksenamme …

Viljelijöiden ilmastonäkemykset 2.0

Viljelijöiden ääni tutkimuksen kautta politiikkaan OPAL-Life-hanketta alettiin suunnittelemaan vuonna 2014 tietoisena maatalouden ilmastokysymysten nopeasta noususta politiikan keskiöön. Hankkeen kantavana ideana on ollut alusta alkaen saada viljelijöiden ääni kuulumaan ja siksi hanketta on toteutettu pilottiviljelijöiden kanssa heitä haastattelemalla ja kysymällä asioista laajemmin kyselytutkimusten avulla. Ensimmäinen viljelijäkysely toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen vastasi 4401 viljelijää ympäri Suomen, kaikilta tuotannonaloilta. Viljeljijät antoivat myös paljon sanallista palautetta kahteen kyselyn keskeiseen teemaan, ilmastonmuutokseen ja suomalaisen …

Blogi: Kannattaako pellon tiivistymän korjaaminen taloudellisesti?

Kuivuuden, tulvien ja muiden sään ääriolosuhteiden yleistyminen korostaa entistä enemmän maan kasvukunnon hoidon merkitystä. Viljelijällä saattaa olla jopa kymmeniä peltolohkoja, joiden tuotantokyky voi vaihdella hyvin merkittävästi maan ominaisuuksienkin perusteella. Erityisen haitallista on kuitenkin maaperän tiivistyminen. Tämä tavallinen ongelma aiheuttaa tyypillisesti noin 15-30 % sadonmenetyksiä. Mutta kuinka taloudellisesti kannattavaa on sijoittaa maanparannustoimenpiteisiin? Lukessa kehitetyn maatilatason mallin avulla on mahdollista arvioida investointien kannattavuutta pitemmällä aikavälillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuvitteellista, kuitenkin varsin tyypillistä Varsinais-Suomessa …

Uutinen: Projektiryhmän esitykset Maataloustieteen Päivillä

          Pirjo Peltonen-Sainio: PeltoOptimi-työkalu Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta kertoi PeltoOptimi-työkalusta, joka löytyy Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-portaalista. Se on lähiaikoina viljelijöiden käytettävissä. Työkalu ohjaa peltolohkot tuotantokyvyn ja muiden ominaisuuksien perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen, laajaperäistämiseen ja metsitykseen.           Roope Näsi: Drooni- ja satelliittikuvien hyödyntämismahdollisuuksia suomalaisilla maatiloilla Tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta kertoi, että drooni- ja satelliittikuvilla on maataloudessa monia hyödyntämiskohteita kuten rikkakasvipesäkkeiden paikallistaminen, nurmisadon arviointi ja …

Uutinen: OPAL Life jatkuu maaliskuun 2021 loppuun asti

OPAL Life on saanut vuoden jatkoajan, joten projekti jatkuu 31.3.2021 asti. Jatkoaika myönnettiin mm. hankkeessa kehitetyn PeltoOptimi-työkalun käytäntöön viennin perusteella. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-portaalista löytyvän työkalun avulla viljelijä voi tarkastella omia ja vuokraamiaan peltolohkoja. Tarkoituksena on tukea viljelijän peltolohkojen kohdentamista useiden perusominaisuuksien ja tuotantokyvyn perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen eli ruoantuotantoon, laajaperäistämiseen eli ympäristötekoihin ja metsitykseen. Projektissa alusta asti mukana olleet 20 pilottiviljelijää ovat antaneet arvokkaan panoksen työkalun kehittämistyöhön. Toistaiseksi Taloustohtorissa on vasta …

Blogi: Suomalainen viljelijä sopeutuu muuttuvaan ilmastoon

Millaisia muutoksia suomalaiset maanviljelijät ovat havainneet 2000-luvun aikana omalla tilallaan tai sen lähialueella? Minkälainen valmius heillä on muuttaa viljelymenetelmiään ilmastonmuutosten seurauksena? Samalla kun viljelijöiden tulisi sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, heidän pitäisi varmistaa tuotannon kannattavuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä. Viljelijä onkin suoranainen ”monisopeutuja”, joka päättää milloin ja miten suomalainen maatalous sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin. Luken laajassa kyselytutkimuksessa selvitettiin viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta ja viljelymenetelmistä sekä siitä missä määrin viljelijät …

Uutinen: Viestiä päättäjille

Tutkimustulosten tuominen poliittisten päättäjien tietoon on keskeinen osa OPAL-Life-hanketta. Siksi hankkeelle suunniteltiin valiokuntavierailuja eduskuntaan. Tiistaina 19.11.2019 tutkimusprofessorit Pirjo Peltonen-Sainio ja Kristiina Regina, erikoistutkija Juha Tiainen ja tutkija Jaana Sorvali olivat kuultavina ympäristövaliokunnassa. Pellon käytön optimointi Pirjo esitteli valiokunnan jäsenille PeltoOptimi-työkalun toimintaperiaatteen, eli miten Suomen yli miljoona peruslohkoa on mahdollista luokitella niiden perusominaisuuksien ja tuotantokyvyn mukaan kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin ja metsitettäviin lohkoihin (lue lisää työkalusta täältä). Työkalua voi säätää sen raja-arvoja …

Uutinen: Inkoon peltopäivässä 27.9. fokus maan rakenteessa ja vesitaloudessa

Noin 30 osallistujaa kokoontui Inkooseen kauniin aurinkoisena päivänä syyskuun lopussa keskustelemaan maan rakenteeseen ja vesitalouteen liittyvistä asioista. Aamupäivän esitykset kuultiin Västankvarnin kokoustilassa ja iltapäivällä siirryttiin ulos pellolle ja kosteikolle. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä Forsmanin tilan, WWF:n Vesiensuojelu 4K -hankkeen sekä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohankkeen kanssa. Maan orgaanisen aineksen merkitys Johtava tutkija Tapio Salo Luonnonvarakeskuksesta kertoi maan orgaanisen aineksen merkityksestä pellon sadontuottoon. Maaperän orgaanisesta aineksesta vain 10 % on elävää (sienet, mikrobit …

Kutsu: Peltopäivä Inkoossa 27.9.2019

Peltopäivä 27.9.2019 Inkoossa Peltojen hyvä kasvukunto – etu viljelijälle ja vesiensuojelulle   Ohjelma Västankvarnin kokoustilassa (Västankvarnintie 413, Inkoo) 10.00             Aamukahvit 10.20             Tervetuloa, asiantuntija Airi Kulmala, MTK 10.25             Maan orgaanisen aineksen vaikutus pellon sadontuottoon, johtava tutkija Tapio Salo, Luonnonvarakeskus 10.50             Ojitus vesilain näkökulmasta – mitä perusasioita jokaisen kannattaisi tietää? lakimies Anna-Rosa Asikainen, MTK 11.15             Dronekuvien hyödyntäminen peltojen kasvukunnon arvioimisessa, tutkija Roope Näsi, Maanmittauslaitos 11.40             Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, …