Uutinen: Inkoon peltopäivässä 27.9. fokus maan rakenteessa ja vesitaloudessa

Noin 30 osallistujaa kokoontui Inkooseen kauniin aurinkoisena päivänä syyskuun lopussa keskustelemaan maan rakenteeseen ja vesitalouteen liittyvistä asioista. Aamupäivän esitykset kuultiin Västankvarnin kokoustilassa ja iltapäivällä siirryttiin ulos pellolle ja kosteikolle. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä Forsmanin tilan, WWF:n Vesiensuojelu 4K -hankkeen sekä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohankkeen kanssa. Maan orgaanisen aineksen merkitys Johtava tutkija Tapio Salo Luonnonvarakeskuksesta kertoi maan orgaanisen aineksen merkityksestä pellon sadontuottoon. Maaperän orgaanisesta aineksesta vain 10 % on elävää (sienet, mikrobit …

Kutsu: Peltopäivä Inkoossa 27.9.2019

Peltopäivä 27.9.2019 Inkoossa Peltojen hyvä kasvukunto – etu viljelijälle ja vesiensuojelulle   Ohjelma Västankvarnin kokoustilassa (Västankvarnintie 413, Inkoo) 10.00             Aamukahvit 10.20             Tervetuloa, asiantuntija Airi Kulmala, MTK 10.25             Maan orgaanisen aineksen vaikutus pellon sadontuottoon, johtava tutkija Tapio Salo, Luonnonvarakeskus 10.50             Ojitus vesilain näkökulmasta – mitä perusasioita jokaisen kannattaisi tietää? lakimies Anna-Rosa Asikainen, MTK 11.15             Dronekuvien hyödyntäminen peltojen kasvukunnon arvioimisessa, tutkija Roope Näsi, Maanmittauslaitos 11.40             Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, …

Uutinen: Turvepeltojen viljely herätti keskustelua Siikalatvalla

Siikalatvalla järjestettiin elokuun alussa peltopäivä, jossa käsiteltiin turvepeltojen viljelyä. Lähes 50 osallistujaa kokoontui Siikalatvan Mankilan kylätalolle sekä Räbinän tilan peltolohkolle keskustelemaan aiheesta. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen sekä ProAgria Oulun hankkeiden kanssa. Turvemaiden ominaisuudet Professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta toivat esille eloperäisten maiden ominaisuuksia sekä niiden ilmastovaikutuksia. Eloperäisten maiden positiivisiin puoliin kuuluu, että ne ovat tasaisia, helposti muokattavia ja vähän typpilannoitusta tarvitsevia. …

Kutsu: Peltopäivä Siikalatvalla 8.8.2019

Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn   Ohjelma Mankilan kylätalolla 10.00   Aamukahvit 10.20   Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto 10.25   Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus (Luke) 10.40   Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus (Luke) 11.10   Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin? 11.40   Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen …

Uutinen: Luonnon monimuotoisuus puheena Peltopäivillä

Nelisenkymmentä osallistujaa kokoontui 19.6.2019 Iiris ja Tuomas Mattilan tilalle keskustelemaan luonnon monimuotoisuuden hyödyistä ja sen lisäämisestä. Neljällä havaintopisteellä päästiin konkreettisesti tutustumaan, mitä kaikkea pelloilta ja niiden lähistöltä löytyy. PeltoOptimi ohjaa lohkot eri käyttötarkoituksiin Aivan ensimmäiseksi Pirjo Peltonen-Sainio Lukesta kertoi PeltoOptimi-työkalusta, joka tulee kaikkien viljelijöiden käytettäväksi tämän vuoden aikana Taloustohtori-verkkopalvelun kautta. Työkalun ideana on luokitella pellot niiden tuottokyvyn ja monen muun ominaisuuden perusteella kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin ja metsitettäviin. Laajaperäistettävät lohkot soveltuvat …

Kutsu: Peltopäivä Kilpiän tilalla 19.6.2019

Ilmoittautuminen on päättynyt, tapahtuma on täynnä. Lämpimästi tervetuloa kaikille ilmoittautuneille! Peltopäivä 19.6.2019 Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää? Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle? Miten lajikirjoa voi havainnoida? Miten monimuotoisuutta voi lisätä? Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista. Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille). Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan …

Blogi: Kun karja häviää, muuttuu myös lintujen laulu

Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan biodiversiteetti köyhtyy koko maailmassa huolestuttavan nopeasti. Nykyiseen maatalouspolitiikkaan kuuluu viherryttämistoimia ympäristölle suotuisten maatalouskäytäntöjen sekä biodiversiteetin lisäämiseksi. Miten nämä toimet vaikuttavat maatalousympäristöjen linnustoon? Linnut ovat hyviä indikaattoreita pellonkäytön muutoksille Suomalainen maaseutu on mosaiikkimainen maisema, jossa peltolohkoja reunustavat metsätilkut ja muut maisematyypit. Muutokset karjataloudessa ja siten laiduntamisen väheneminen perinteisissä maatalouden muokkaamissa ympäristöissä on vaikuttanut maaseutumaisemaan. Linnut reagoivat herkästi elinympäristön muutoksiin. Pelloilla pesivien ja ruokailevien lintujen …

Uutinen: Kolmatta kertaa koolla – viljelijät ja tutkijat tapasivat jälleen Tampereella

OPAL-Life kokosi hankkeen pilottitilalliset ja tutkijat vuosittaiseen tapaamiseen maanantaina 10.12.2018. Tampereella järjestetyssä kokoontumisessa teemana olivat ilmastonmuutos ja maatalousympäristön monimuotoisuus. Aiheista tietoiskuja esittivät hankkeemme tutkijat sekä vierailevat puhujat. Tämän lisäksi hankkeen osapuolia informoitiin hankkeen etenemisestä sekä tulevan vuoden 2019 ohjelmasta. Osallistujia aktivoitiin pitkin päivää esitysten teemoihin liittyneillä äänestyksillä ja loppupäivästä monimuotoisuusaiheisella ryhmätyötehtävällä. Tunnelma oli innostunut ja keskustelu runsasta. Muun muassa turvemaiden viljely, peltojen metsittäminen ja monimuotoistamistoimien käytännön toteutus herättivät osanottajissa mielenkiintoa ja mielipiteitä. Alla koosteet …

Blogi: Monipuoliset viljelykierrot – totta vai toiveunta?

Viljaa viljan perään vai laaja lajikirjo? Tutkimus selvitti laji- ja viljelykiertovalintojen kehityskulkuja ja syitä Suomessa. Viljelykiertojen monipuolistamisella saavutetaan monia sadontuottoa parantavia etuja: maan rakenteen paranemista, vähäisempää kasvintuhoojien painetta ja tehokkaampaa ravinteiden kiertoa. Viljelykierrot voisivat kuitenkin olla Suomessa huomattavasti nykyistä monipuolisempia. Viljelijöillä kyllä on halua monimuotoistaa, mutta riittävätkö kannustimet? Vilja dominoi, mutta hiipuuko trendi? Viljavaltaiset kierrot hallitsevat peltomaisemaa. Vuosina 2007–2011 keskimäärin joka viidennellä lohkolla viljeltiin vuodesta toiseen pelkkää viljaa (yhtä tai useampaa …

Blogi: Ilmastonmuutos ja suomalainen maatalous

Ilmastonmuutoksen ja maatalouden kytkökset ovat moniulotteisia. Siksi kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa ja katsantokannat kärjistyvät helposti. Ilmastonmuutos on suomalaiselle maataloudelle kuin hyvä ja paha samassa paketissa. Tulevaisuudessa vaikeasti ennakoitavat sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja kasvintuhoojariskit kasvavat nakertaen pidentyvän kasvukauden lupaamaa satohyötyä. Päästötön lehmäkin on vasta kehittelyvaiheessa. Katseet kohdistuvat maatalousmaan hiilivarastoihin. Keskustelu käy kuumana siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa, mitä mahdollisuuksia tässä piilee, milloin ne toteutuvat ja minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä juuri nyt. …