Lausunto: Maaseutualueet kestävyysmurroksessa

OPAL Life -projektiryhmän asiantuntijalausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa – alueiden merkitys sekä arki ja osallisuus kestävyysmurroksessa Maatalousalueiden merkitys kestävyysmurroksessa Maaseutualueet ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden kestävän yhteiskuntajärjestyksen peruspilarina. Maaseutualueet tarjoavat ratkaisuja kestävyysongelmien ratkaisemiseksi, mutta maaseutualueiden elinkeinot, ml. maa- ja metsätalous, ovat myös itse merkittävien muutosten edessä. Tavoitteen 2.4 saavuttamiseksi hallitus korostaa kohdentavansa tukia erityisesti aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hallitus mm. kertoo edistävänsä sellaisten …

Uutinen: Uusi politiikkasuositus ilmastoviisaan maatalouden edistämiseksi

Huhtikuussa julkaistiin uusi politiikkasuositus ilmastoviisaan maatalouden edistämiseksi parhaillaan käynnissä olevassa maatalouspolitiikan uudistuksessa. Ilmastotoimiin kannustava rahoitus on perusteltua kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaisiin ja maatilojen kannalta helpoimmin toteutettaviin toimenpiteisiin. Osallistuimme suosituksen laatimiseen kuuden muun ilmastokysymyksiä käsittelevän hankkeen (SOMPA, Reilu Ruokamurros, MULTA, RATU, CANEMURE, Turvepäästö) kanssa. Suomessa alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä, joten suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset kannattaa kohdistaa etenkin ruokaturvamerkityksen menettäneille turvemaille. Suomessa on yhteensä 13 000 hehtaaria turvemaapeltoa, jolla ei …

Blogi: Nurmiviljely ja laiduntaminen ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta

Metsänraivaus karjan laidunmaaksi sekä rehuntuotantoa varten vaikuttaa biodiversiteettiin ja ilmastonmuutokseen etenkin globaalista näkökulmasta tarkasteltuna. Sen sijaan nurmen viljelyn ja laiduntamisen erilaiset tuotantotavat säätelevät karjatalouden roolia EU-maissa. Suomessa maidontuotanto on maatalouden tärkeä sektori, joten karjataloudella on vankka asema. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa kasvillisuuden, eläimistön ja maaperäeliöiden monimuotoisuutta erilaisilla nurmilla sekä tila- että maisematasolla. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että intensiivisen nurmiviljelyn biodiversiteettivaikutuksista tiedetään vähemmän kuin laajaperäisen viljelyn. Ensin kuitenkin pieni taustoitus …

Uutinen: OPAL Life -hanke jatkuu maaliskuuhun 2022 asti

OPAL Life on saanut vuoden jatkoajan, joten projekti jatkuu 31.3.2022 asti. Jatkoaika myönnettiin mm. hankkeessa kehitetyn PeltoOptimi-työkalun käytäntöön viennin perusteella. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolta löytyvän työkalun avulla viljelijä voi tarkastella omia ja vuokraamiaan peltolohkoja. Tarkoituksena on tukea viljelijän peltolohkojen kohdentamista useiden perusominaisuuksien ja tuotantokyvyn perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen eli ruoantuotantoon, laajaperäistämiseen eli ympäristötekoihin ja metsitykseen. Projektissa alusta asti mukana olleet 20 pilottiviljelijää ovat antaneet arvokkaan panoksen työkalun kehittämistyöhön. Sivustolla oleva esimerkkitila on …

Uutinen: Maatalousmaan käytön optimointi -keskustelutilaisuuden tallenne julkaistu

Järjestimme maaliskuussa keskustelutilaisuuden, jossa tuotiin esille viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kerrottiin maankäytön merkityksestä maatalouden kokonaispäästöissä, maaperäseurannan havainnoista sekä pohdittiin sadontuotoltaan heikoille pelloille vaihtoehtoisia käyttötapoja. Voit katsoa tunnin mittaisen tallenteen. Juontajana toimi johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja haastateltavina olivat tutkimusprofessori Raisa Mäkipää ja tutkija Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.

Uutinen: PeltoOptimi laajenee tuhannen lounaissuomalaisen viljelijän käyttöön

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämä PeltoOptimi-työkalu on laajenemassa tuhannen lounaissuomalaisen viljelijän käyttöön. Alue on valikoitunut sen perusteella, että kyseisen alueen tiloilta on eniten saatavissa satelliittiaineistoista laskettuja tietoja peltolohkojen tuotantokyvystä. Tilajoukkoa ei toistaiseksi pystytä laajentamaan.  Viljelijöille on postitettu 25.-26.3. kirjeet, joissa kukin saa henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjautumiseksi. Palveluun ei tarvitse syöttää tietoja vaan järjestelmä hakee itse tilan omat ja vuokratut peltolohkot. Tulokset koskevat vuosina 2017 ja 2020 hallinnassa olleita peltolohkoja. Viljelijä …

Kutsu: Maatalousmaan käytön optimointi -keskustelutilaisuus 18.3. klo 13-14

Maatalousmaan käytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona   Aika: 18.3. klo 13-14 Paikka: Microsoft Teams Ilmoittautuminen viimeistään 16.3.2021. Ilmoittautuneet saavat Teams-linkin tilaisuuteen. Linkki ilmoittautumiseen: https://www.lyyti.fi/reg/Maatalousmaan_kayton_optimointi_ilmastonmuutoksen_hillintakeinona_3886 Voit esittää ilmoittautumisesi yhteydessä kysymyksiä esiintyjille. Mitkä ovat maanviljelijöiden näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä sen riskeistä ja mahdollisuuksista? Mitä mieltä viljelijät ovat maatalouden sopeutumismahdollisuuksista? OPAL Life -hankkeen keskustelutilaisuudessa tuodaan esille viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kerrotaan maankäytön merkityksestä maatalouden kokonaispäästöissä, maaperäseurannan havainnoista sekä pohditaan sadontuotoltaan heikoille pelloille vaihtoehtoisia käyttötapoja. Lisäksi kerrotaan, …

Blogi: Pellon käyttö vuosina 1996-2016 – mikä on muuttunut?

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo maailmanlaajuisesti ruoantuotantoon ja etenkin pohjoisessa Euroopassa kasvukausi on pidentynyt. On arvioitu, että Suomessa terminen kesä pitenee 10 päivällä jokaista yhden asteen lämpötilan nousua kohden. Mutta kuinka pellon käyttö on muuttunut Suomessa vuosien 1996-2016 välisenä aikana? Kuinka laajasti nykyään viljellään erikoiskasveja? Näihin kysymyksiin vastattiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jonka tavoitteena oli selvittää alueelliset muutokset pellon käytössä, kasvukauden lämpöoloissa sekä eri lajien ja lajikkeiden tuleentumisessa. Lisäksi tutkittiin viljelijöiden näkemyksiä siitä, kuinka …

Blogi: Viljelykierto-työkalu tulossa monimuotoistamisen tueksi viljelijöille

Vain alle kahdella prosentilla pelloistamme on monimuotoinen viljelykierto. Määrä on jopa laskenut 1990-luvulta, joten viljelykierrot kaipaavat monimuotoistamista. Ne ovat tyypillisesti eriytyneet joko vilja -tai nurmipainotteisiksi. Yksipuolisia viljalajimonokulttuurikiertoja on lähinnä ohralla ja kauralla. Nurmikiertoja ei useinkaan katkaista siemensatokasveilla, jolloin nurmikasvien merkittävät edut viljapainotteisille kierroille jäävät hyödyntämättä. Luken Taloustohtori-portaaliin on tulossa viljelijöiden käyttöön uusi laajoihin aineistoihin perustuva, monipuolistamiseen kannustava ja suunnittelua helpottava Viljelykierto-työkalu. Viljelykiertoja voidaan monimuotoistaa merkittävästi Työkalun tavoitteena on havainnollistaa viljelijälle, …

Automatisoinnilla lisäpoweria PeltoOptimin tuotantokykyarvioihin

PeltoOptimi-työkalu on parhaillaan laajenemassa tuhannen länsisuomalaisen tilan käyttöön. Työkalun laajentamisen ja kattavan hyödyntämisen kannalta kriittisimmäksi haasteeksi on osoittautunut tuotantokykykuilujen tuottaminen suurina määrinä. Olemme Lukessa kehittäneet menetelmän, jolla muuntaa Sentinel 2 -satelliittiaineiston kasvillisuusindeksin arvot (NDVI) aiempaa tehokkaammin lohkokohtaisiksi tuotantokykykuilun arvoiksi. PeltoOptimi-työkalu luokittelee kaikki tilalla viljelyssä olevat lohkot kolmivaiheisen prosessin myötä kolmeen eri käyttötarkoitukseen: kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin sekä metsitettäviin lohkoihin (lue tarkemmin prosessikuvauksesta sekä tieteellisestä artikkelista). Lohkojen pisteytyksessä huomioitavat lohko-ominaisuudet ovat saatavissa …