Ajankohtaista

OPAL-Life-hankkeen loppuwebinaarissa käytiin läpi hankkeen keskeisiä tuloksia, joissa suomalaista maataloutta, maatalousmaankäytön optimointia ja maatalouden ilmastotoimia tarkasteltiin kaikista kestävyyden näkökulmista. Webinaari herätti laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin myös ulkomailla. Aamupäivän suomenkielisessä osuudessa oli paikalla n. 200 kuulijaa ja iltapäivän englanninkielisessä osuudessa n. 100 kuulijaa. Kiitos kaikille kuulijoille, sekä puheenvuoron pitäneille tutkijoille! The final webinar of the OPAL-Life project reviewed the key results of the project, which looked at Finnish agriculture, agricultural …

Maatalouden ilmastotoimenpiteillä on parhaimmat mahdollisuudet onnistua silloin, kun viljelijät ja neuvontajärjestöt ovat mukana ilmastoratkaisuja tuottavassa tutkimuksessa alusta lähtien. Kuusivuotisessa OPAL-Life-hankkeessa tutkimusta tehtiin kahdenkymmenen eri puolella Suomea sijaitsevan pilottitilan kanssa yhteistyössä. Maatalouden ilmastotoimenpiteisiin kohdistuu suuria odotuksia. Maataloussektorilla on mahdollisuus paitsi vähentää sektorin omia ilmastopäästöjä, myös sitoa hiiltä maaperään. Maatalous ei ole kuitenkaan pelkkää ilmastopolitiikkaa. Suomalainen maatalous on ruuan tuotannon ylisukupolvinen elinkeino, joka turvaa maaseutujen elinvoiman ja kaupunkien kehityksen. Maatalouden monien tehtävien …

Maankäytön muutos ja optimointi ilmastonmuutoksen hillinnässä Maatalouden ilmastokeskustelu on ollut viime vuosina vilkasta. Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä edellyttää päästövähennystoimia kaikilta sektoreilta ja myös maataloudelle on asetettu oma kansallinen päästövähennystavoite. Päästövähennysten tiellä on kuitenkin vielä esteitä. Miten saada maatalouden ja maankäytön kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali käyttöön aiheuttamatta haittaa luonnon monimuotoisuudelle? Miten viljelijän kulut ja tuotot pysyvät tasapainossa muutoksen keskellä? Miten päätökset tehdään viljelijää kuunnellen, jotta ilmastotoimien toimeenpano tiloilla on mutkatonta? Näitä asioita …

Maanantaina 29.11.2021 pidettiin OPAL Life -projektin webinaari, jonka aiheena oli Pellon käyttö ja ilmastonmuutos – sopeutumista ja hillintää. Alun perin tutkijoiden ja viljelijöiden piti tavata toisiaan muutaman vuoden tauon jälkeen Turun kylpylähotelli Caribiassa, mutta viime hetken tiukentuneet koronarajoitukset muuttivat suunnitelmia. Tilaisuuden koko tallenteen voit katsoa täältä. Yleiskatsaus OPAL Life -hankkeesta Projektissa alusta asti mukana ollut Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali kertoi pääpiirteissään kuluneiden vuosien tuloksia. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut selvittää …

Pellon käyttö ja ilmastonmuutos – sopeutumista ja hillintää  Maankäytöllä on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Luonnonvarakeskuksen koordinoima OPAL-Life on vuonna 2015 alkanut hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tällöin otetaan huomioon ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat. Hankkeessa on tutkittu muun muassa sitä, miten pellonkäyttöä voidaan kohdentaa tuotantokyvyn ja muiden ominaisuuksien perusteella eri käyttötarkoituksiin.  Tilaisuudessa kuullaan katsaus hankkeen toiminnasta ja pellon käytön optimointiin suunnitellusta PeltoOptimi-palvelusta sekä ilmastopolitiikan ajankohtaisia kuulumisia.  …

OPAL Life -projektiryhmän asiantuntijalausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa – alueiden merkitys sekä arki ja osallisuus kestävyysmurroksessa Maatalousalueiden merkitys kestävyysmurroksessa Maaseutualueet ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden kestävän yhteiskuntajärjestyksen peruspilarina. Maaseutualueet tarjoavat ratkaisuja kestävyysongelmien ratkaisemiseksi, mutta maaseutualueiden elinkeinot, ml. maa- ja metsätalous, ovat myös itse merkittävien muutosten edessä. Tavoitteen 2.4 saavuttamiseksi hallitus korostaa kohdentavansa tukia erityisesti aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hallitus mm. kertoo edistävänsä sellaisten …

Huhtikuussa julkaistiin uusi politiikkasuositus ilmastoviisaan maatalouden edistämiseksi parhaillaan käynnissä olevassa maatalouspolitiikan uudistuksessa. Ilmastotoimiin kannustava rahoitus on perusteltua kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaisiin ja maatilojen kannalta helpoimmin toteutettaviin toimenpiteisiin. Osallistuimme suosituksen laatimiseen kuuden muun ilmastokysymyksiä käsittelevän hankkeen (SOMPA, Reilu Ruokamurros, MULTA, RATU, CANEMURE, Turvepäästö) kanssa. Suomessa alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä, joten suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset kannattaa kohdistaa etenkin ruokaturvamerkityksen menettäneille turvemaille. Suomessa on yhteensä 13 000 hehtaaria turvemaapeltoa, jolla ei …

Metsänraivaus karjan laidunmaaksi sekä rehuntuotantoa varten vaikuttaa biodiversiteettiin ja ilmastonmuutokseen etenkin globaalista näkökulmasta tarkasteltuna. Sen sijaan nurmen viljelyn ja laiduntamisen erilaiset tuotantotavat säätelevät karjatalouden roolia EU-maissa. Suomessa maidontuotanto on maatalouden tärkeä sektori, joten karjataloudella on vankka asema. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa kasvillisuuden, eläimistön ja maaperäeliöiden monimuotoisuutta erilaisilla nurmilla sekä tila- että maisematasolla. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että intensiivisen nurmiviljelyn biodiversiteettivaikutuksista tiedetään vähemmän kuin laajaperäisen viljelyn. Ensin kuitenkin pieni taustoitus …

OPAL Life on saanut vuoden jatkoajan, joten projekti jatkuu 31.3.2022 asti. Jatkoaika myönnettiin mm. hankkeessa kehitetyn PeltoOptimi-työkalun käytäntöön viennin perusteella. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolta löytyvän työkalun avulla viljelijä voi tarkastella omia ja vuokraamiaan peltolohkoja. Tarkoituksena on tukea viljelijän peltolohkojen kohdentamista useiden perusominaisuuksien ja tuotantokyvyn perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen eli ruoantuotantoon, laajaperäistämiseen eli ympäristötekoihin ja metsitykseen. Projektissa alusta asti mukana olleet 20 pilottiviljelijää ovat antaneet arvokkaan panoksen työkalun kehittämistyöhön. Sivustolla oleva esimerkkitila on …

Järjestimme maaliskuussa keskustelutilaisuuden, jossa tuotiin esille viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kerrottiin maankäytön merkityksestä maatalouden kokonaispäästöissä, maaperäseurannan havainnoista sekä pohdittiin sadontuotoltaan heikoille pelloille vaihtoehtoisia käyttötapoja. Voit katsoa tunnin mittaisen tallenteen. Juontajana toimi johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja haastateltavina olivat tutkimusprofessori Raisa Mäkipää ja tutkija Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.