Blogista löydät ajankohtaisia katsauksia hankkeeseen ja sen tutkimusaiheisiin. Pääset lukemaan blogitekstin klikkaamalla sen otsikkoa.


 

Pellon käyttö vuosina 1996-2016 – mikä on muuttunut?

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo maailmanlaajuisesti ruoantuotantoon ja etenkin pohjoisessa Euroopassa kasvukausi on pidentynyt. On arvioitu, että Suomessa terminen kesä pitenee 10 päivällä jokaista yhden asteen lämpötilan nousua kohden. Mutta kuinka pellon käyttö on muuttunut Suomessa vuosien 1996-2016 välisenä aikana? Kuinka laajasti nykyään viljellään erikoiskasveja? Näihin kysymyksiin vastattiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jonka tavoitteena oli selvittää alueelliset muutokset pellon käytössä, kasvukauden lämpöoloissa sekä eri lajien ja lajikkeiden tuleentumisessa. Lisäksi tutkittiin viljelijöiden näkemyksiä siitä, kuinka laajasti he ovat huomanneet muutoksia ympäristössä ja omaksuneet uusien viljelykasvien suomat mahdollisuudet viljelyn monipuolistamiseksi.


Viljelykierto-työkalu tulossa monimuotoistamisen tueksi viljelijöille

Vain alle kahdella prosentilla pelloistamme on monimuotoinen viljelykierto. Määrä on jopa laskenut 1990-luvulta, joten viljelykierrot kaipaavat monimuotoistamista. Ne ovat tyypillisesti eriytyneet joko vilja -tai nurmipainotteisiksi. Yksipuolisia viljalajimonokulttuurikiertoja on lähinnä ohralla ja kauralla. Nurmikiertoja ei useinkaan katkaista siemensatokasveilla, jolloin nurmikasvien merkittävät edut viljapainotteisille kierroille jäävät hyödyntämättä. Luken Taloustohtori-portaaliin on tulossa viljelijöiden käyttöön uusi laajoihin aineistoihin perustuva, monipuolistamiseen kannustava ja suunnittelua helpottava Viljelykierto-työkalu.


Automatisoinnilla lisäpoweria PeltoOptimin tuotantokykyarvioihin

PeltoOptimi-työkalu on parhaillaan laajenemassa tuhannen länsisuomalaisen tilan käyttöön. Työkalun laajentamisen ja kattavan hyödyntämisen kannalta kriittisimmäksi haasteeksi on osoittautunut tuotantokykykuilujen tuottaminen suurina määrinä. Olemme Lukessa kehittäneet menetelmän, jolla muuntaa Sentinel 2 -satelliittiaineiston kasvillisuusindeksin arvot (NDVI) aiempaa tehokkaammin lohkokohtaisiksi tuotantokykykuilun arvoiksi.


Kannattaako pellon tiivistymän korjaaminen taloudellisesti?

Kuivuuden, tulvien ja muiden sään ääriolosuhteiden yleistyminen korostaa entistä enemmän maan kasvukunnon hoidon merkitystä. Viljelijällä saattaa olla jopa kymmeniä peltolohkoja, joiden tuotantokyky voi vaihdella hyvin merkittävästi maan ominaisuuksienkin perusteella. Erityisen haitallista on kuitenkin maaperän tiivistyminen. Tämä tavallinen ongelma aiheuttaa tyypillisesti noin 15-30 % sadonmenetyksiä. Mutta kuinka taloudellisesti kannattavaa on sijoittaa maanparannustoimenpiteisiin?


Suomalainen viljelijä sopeutuu muuttuvaan ilmastoon

Millaisia muutoksia suomalaiset maanviljelijät ovat havainneet 2000-luvun aikana omalla tilallaan tai sen lähialueella? Minkälainen valmius heillä on muuttaa viljelymenetelmiään ilmastonmuutosten seurauksena? Viljelijä onkin suoranainen ”monisopeutuja”, joka päättää milloin ja miten suomalainen maatalous sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin. Luken laajassa kyselytutkimuksessa selvitettiin viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta ja viljelymenetelmistä.


Kun karja häviää, muuttuu myös lintujen laulu

Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan biodiversiteetti köyhtyy koko maailmassa huolestuttavan nopeasti. Nykyiseen maatalouspolitiikkaan kuuluu viherryttämistoimia ympäristölle suotuisten maatalouskäytäntöjen sekä biodiversiteetin lisäämiseksi. Miten nämä toimet vaikuttavat maatalousympäristöjen linnustoon?


Monipuoliset viljelykierrot – totta vai toiveunta?

Viljelykiertojen monipuolistamisella saavutetaan monia sadontuottoa parantavia etuja: maan rakenteen paranemista, vähäisempää kasvintuhoojien painetta ja tehokkaampaa ravinteiden kiertoa. Viljelykierrot voisivat kuitenkin olla Suomessa huomattavasti nykyistä monipuolisempia. Viljelijöillä kyllä on halua monimuotoistaa, mutta riittävätkö kannustimet?


Ilmastonmuutos ja suomalainen maatalous

Ilmastonmuutoksen ja maatalouden kytkökset ovat moniulotteisia. Siksi kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa ja katsantokannat kärjistyvät helposti. Ilmastonmuutos on suomalaiselle maataloudelle kuin hyvä ja paha samassa paketissa


Lohkon lajivalinta ei ole sattuman sanelemaa

Oletko tullut ajatelleeksi, mitkä tekijät saavat viljelijät valitsemaan juuri tiettyjä lajeja tietyille lohkoille? Päätöksiä ei toki tehdä yksioikoisesti tai sattumalta, vaan niiden taustalla on tusinoittain vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa me selvitimme, mitä nämä tekijät ovat ja mitkä niistä painavat eniten viljelijöiden vaakakupeissa.


”Näin unta suotuisasta kasvukaudesta kerran…” 

Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee ja suomalaiselle maataloudelle aukeaa monia uusia mahdollisuuksia. Mutta vaikeasti ennakoitava sään vaihtelu pysyy ja ääri-ilmiöt saattavat jopa yleistyä ‒ ja juuri ne ovat se viheliäin kasvintuotantomme haaste.


Luke kehittää työkalua tuotannon kestävään tehostamiseen

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittämässä viljelijöiden käyttöön PeltoOptimi-työkalua. Se auttaa viljelijää päättämään, mikä on kullekin peltolohkolle tuotannollisesti kannattavin käyttötarkoitus. Työkalu osoittaa pisteytyksen avulla, tulisiko peltolohkon tuotantoa tehostaa kestävästi, ohjata laajaperäiseen tuotantoon vai peräti metsittää.


Joukot kehittämässä tulevaisuuden kestävää maataloutta – joukkoistamisen tulokset julkaistu raporttina

Joukkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita.Tässä joukkoistamishankkeessa haluttiin näkemyksiä erityisesti ympäristöjärjestöjen sekä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajilta, mutta myös maatalousalan opiskelijat sekä tutkijat osallistuivat joukkoistamiseen.


Enemmän satoa kestävästi – kehitteillä työkalu peltojen käytön suunnitteluun

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää työkalua, jolla voidaan suunnitella maatalouden maankäyttöä valtakunnallisesti. PeltoOptimin avulla pisteytetään pellot paremmuusjärjestykseen. Näin pellonkäyttöä voidaan optimoida siten, että ruoantuotanto keskitetään parhaimmille lohkoille.


Pellon yllä lentävä drone rekisteröi monenlaista tietoa

Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömien ilma-alusten eli dronien avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn. Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on.


Peltojen sadontuottokykyä arvioidaan nyt myös ilmakuvauslentojen avulla

Taivaskaan ei enää tunnu olevan rajana mietittäessä ilmakuvauslentojen ja niiden avulla saatavan datan mahdollisia käyttökohteita tulevaisuuden maataloudessa. Drone-lennot ovat osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa pyritään kehittämään suomalaista maataloutta ilmastokestävämpään suuntaan.


20 tilaa – 20 mahtavaa tarinaa maataloudesta

OPAL-Life hankkeen pilottitilojen valintaprosessi järjestettiin alkuvuoden 2016 aikana. Pilottitiloiksi hakineista noin 50 tilasta valittiin 20 sopivinta hakemusten ja haastatteluiden perusteella.