Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittämässä viljelijöiden käyttöön PeltoOptimi-työkalua. Se auttaa viljelijää päättämään, mikä on kullekin peltolohkolle tuotannollisesti kannattavin käyttötarkoitus. Työkalu osoittaa pisteytyksen avulla, tulisiko peltolohkon tuotantoa tehostaa kestävästi, ohjata laajaperäiseen tuotantoon vai peräti metsittää.
Lohkojen soveltuvuutta voidaan tarkastella tilan, maisema-alueen, tuotantoalueen ja edelleen valtakunnan tasolla. Vertailua lohkokohtaloista voidaan tehdä myös tuotantosuunnittain. Työkalu venyy sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa olevien peltojen tarkasteluun.
Työkalu auttaa muun muassa peltojen ominaisuuksiin pohjautuvan kannattavuuden kehittämisessä ja peltojen myynti- ja vuokrahinnoittelussa.
Näin se toimii: peltojen pisteytys tehdään kolmivaiheisen prosessin avulla:
1. Ensimmäisessä vaiheessa huomioidaan neljä peltolohkon ominaisuutta: koko, muoto, kaltevuus ja etäisyys tilakeskuksesta. Jokainen lohko saa arvon välillä 0–1, mikä ohjaa lohkon erilaisiin liikenneväriluokkiin. Vihreät lohkot ovat ominaisuuksiltaan parhaita, punaiset heikonpuoleisia, tummanpunaiset erittäin heikkoja ja keltaiset eivät kuulu selvästi eriomaisiin eivätkä heikohkoihin.
2. Toisella pisteytyskierroksella huomioidaan peltolohkon tuotantokyky. Kyseinen arvo paljastaa lohkon kasvukyvyn biomassan runsauden perusteella ja täsmentää ensimmäisen kierroksen tuottamaa käsitystä kunkin lohkon saamasta liikennevalosta. Lisäksi vesistöjen läheisyys huomioidaan siten, että ne keltaisten joukkoon kuuluvat lohkot, jotka ovat tuotantokykyarvion jälkeen punaisten lähituntumassa, siirtyvät laajaperäistettävien lohkojen puolelle.
3. Viimeinen pisteytyskierros huomioi sekä maalajin että logistiset edut. Eloperäinen maalaji on ”vedenjakaja”, kun arvioidaan metsitykseen ehdotettavia lohkoja.
- Jos lohko on jo toisen pisteytyskierroksen jälkeen tummanpunainen eli metsitettävä, sen kohtalo ei enää muutu kolmannella kierroksella.
- Punainen, laajaperäistettävä lohko voi siirtyä metsitettäväksi suositeltavien joukkoon, jos maalaji on eloperäinen.
- Keltaisella värillä varustetutut lohkot siirtyvät viimeisessä pisteytyksessä laajaperäistettäviksi, mikäli niiden maalaji on eloperäinen ja/tai ne sijaitsevat yksinään punaisen kohtalon saaneen lohkorykelmän keskellä tai täysin erillään kaikista muista lohkoista. Muutoin ne ohjautuvat vihreiksi eli kestävästi tehostettaviksi.
Kolmen pisteytysvaiheen jälkeen maatilan, alueen tai vaikka koko Suomen pellot on arvioitu joko kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin tai metsitettäviin.
Työkalu joustaa tarvittaessa raja-arvoja muuttamalla, mikäli esimerkiksi kannustimet tukevat metsittämistä nykyistä merkittävästi paremmin. Toisaalta se on dynaaminen myös sikäli, että laajaperäistetyt lohkot voivat palata kestävästi tehostettavien lohkojen piiriin palauduttuaan ongelmistaan lepuuttamisen tai perusparannusten myötä.
Jotta korkeatuottoiset lohkot eivät vastavuoroisesti suistuisi laajaperäistämisen tielle, tulee niiden kasvukuntoa tukea muun muassam. monipuolisella kasvinvuorotuksella.
Monien mahdollisuuksien PeltoOptimi-työkalu auttaa:
- maatalouden maankäytön ja maankäyttömuutosten suunnittelussa
- ilmastonmuutokseen liittyvien sopeutumistoimien kohdentamisessa
- ympäristöhyötyjen kuten maatalousmaiseman monimuotoisuuden turvaamisessa ja kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä
- pellon myynti- ja vuokrahinnoittelussa, sillä työkalu paljastaa vertailukelpoisesti, kuinka hyvä kukin lohko on verrattuna alueen muihin lohkoihin ja
- peltojen ominaisuuksiin pohjautuvan kannattavuuden kehittämisessä.
PeltoOptimi-työkalun toimintaperiaatteen julkistamistilaisuudessa syyskuussa 2017 saatiin paljon hyödyllistä palautetta jatkotyöhön, mutta myös ajatuksia useista muista sovelluskohteita. Näistä mainittakoon työkalun hyödyntäminen tilusjärjestelyissä, ojitussuunnittelussa sekä eroosionriskin huomioimisessa.
Työkalun kehittämistä jatketaan OPAL-Life -hankkeessa yhdessä viljelijöiden kanssa.
Lisätietoa:
- Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio
- Erikoitutkija Lauri Jauhiainen