Taivaskaan ei enää tunnu olevan rajana mietittäessä ilmakuvauslentojen ja niiden avulla saatavan datan mahdollisia käyttökohteita tulevaisuuden maataloudessa. Drone-lennot ovat osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa pyritään kehittämään suomalaista maataloutta ilmastokestävämpään suuntaan.
− Emme tällä hetkellä tiedä Suomen peltojen satopotentiaalia – eli järkevin keinoin saavutettavissa olevaa suurinta sadontuottokykyä – tätä ei ole aiemmin tutkittu, sanoo professori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Dronen lentokorkeus on maksimissaan 140 metriä, eikä normaalin rajoissa pysyttelevästä tuulesta ole haittaa. Sateella lentoja ei voi tehdä. (Kuvat: Jaana Sorvali / Luke)
Sadontuottokykyä selvitetään Luken koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa 20 pilottitilalla yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Pilottitilat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat kattavasti suomalaista maataloustuotantoa.
− Drone-lentoja tehdään neljällä pilottitilalla ja tarkoituksena on tarkentaa satelliittikuvien avulla tehtyä analyysiä. Tämän lisäksi viljelijöiltä kerätään havaintoja peltojen kunnosta ja saaduista sadoista lukuisten muiden hyödynnettävien aineistojen rinnalle, Peltonen-Sainio kertoo.
Ilmakuvauslennoilta monenlaista tietoa
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tehty drone-kaukokartoituksen tutkimusta vuodesta 2008.
− Droneja voidaan käyttää pellon sadontuottokyvyn laskemisen lisäksi muun muassa kasvien kunnon määrittämiseen, puulajien tunnistukseen sekä vesistöjen laadun tarkkailuun. Drone-kaukokartoituksen käyttömahdollisuuksia keksiessä vain mielikuvitus on rajana. Esimerkkejä tutkimuksestamme löytyy nettisivuiltamme www.dronefinland.fi, kertovat tutkijat Roope Näsi ja Niko Viljanen Maanmittauslaitokselta.
Kameroita dronen kyydissä on kaksi – tavallinen RGB-kamera ja spektrometrikamera. Mitä punaisemmalta alue spektrometrikameran karttakuvassa näyttää, sitä enemmän kasvustoa siellä on.
Peltojen salat selville
OPAL-Life-hanke järjesti 21.7.2016 Inkoossa Kim Forsmanin maatilalla drone-ilmakuvauslennon. Viljelijä kertoo drone-lentojen paljastaneen kasvuston kunnon lisäksi tärkeää tietoa peltojen salaojituksista.
− Meillä ei ole karttoja vanhoista salaojista, eikä niiden paikkoja maan tasalta pysty hahmottamaan, mutta lentokartoista ne näkyvät selvästi!, Forsman kertoo.
Kestävä kehitys tärkeintä
OPAL-Life-hankkeen tutkija Jaana Sorvali painottaa viljelijäyhteistyön merkitystä maatalouden kehittämisessä.
− Lähdemme liikkeelle maatalouden kestävän tehostamisen periaatteesta. Se pitää sisällään kestävän kehityksen kolme pääperiaatetta: on huolehdittava paitsi ekologisesta, myös taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Viljelijöiden näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa, jotta tämä voi onnistua, Sorvali painottaa.
Kestävyys huomioidaan myös OPAL-Life-hankkeessa kehitettävässä pellonkäyttöä optimoivassa työkalussa, jonka yksi elementti peltojen sadontuottokyvyn arviointi on.
− Pellonkäytön optimointi tuottaa myös ilmastohyötyjä, kun panokset kohdennetaan hyvätuottoisille lohkoille ja huonompien annetaan levätä. Maankäyttömuutokset ovatkin tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta, Peltonen-Sainio sanoo.