Hankkeen tausta ja tavoitteet

OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut EU:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan.

Hanke tuottaa lopputuotteenaan työkalun, jonka avulla jokaisen viljelijän on mahdollista suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

OPAL-Life hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se kestää vuoteen 2020 saakka. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria.

Pilottitilat

Maatalousmaankäytön suunnittelun työkalun tulee huomioida monenlaisia viljelyolosuhteita, maaperätyyppejä ja muita alueellisia erityisolosuhteita. Työssä keskeistä on huomioida myös viljelijöiden tavoitteet, suuntautuminen, taloudelliset mahdollisuudet ja muut merkittävät seikat, jotka vaikuttavat tilan tuottavuuteen ja menestymiseen. Tällainen tieto löytyy pelloilta ja viljelijöiltä.

OPAL-Life -hankkeen tutkijat haluavat kerätä tietoja toimivilta tiloilta ja kuulla viljelijöiden ajatuksia tilanpidon arkeen ja viljelypäätöksiin vaikuttavista asioista. Haemme hankekumppaneiksemme ihan tavallisia viljelijöitä eri puolilta Suomea.

OPAL-Life hankkeen toiminta-ajatuksia ovat, että:

1) hankkeen toimet rasittavat viljelijää mahdollisimman vähän ja

2) viljelijä hyötyy hankkeeseen osallistumisesta.

Minkälaisia tiloja etsimme?

Hankkeemme toimii neljällä suuralueella Suomessa. Alueita ovat Ruukki, Maaninka, eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomen – Hämeen – Satakunnan leikkaava suuralue. Alueet on valittu edustamaan Suomen erilaisia maaperätyyppejä sekä tuotantosuuntia mahdollisimman kattavasti. Olemassa olevien tietojen ja tutkimustulosten olemassa olo oli myös alueiden valinnassa tärkeää, samoin kuin aktiivinen neuvontaverkosto.

Myös pilottitilojen valinnassa pyrimme kokonaisuutena mahdollisimman kattavaan edustavuuteen ja alueellisesti sopivaan sekoitukseen eri tuotantosuuntia edustavia tiloja. Suuralueittain tämä tarkoittaisi:

Ruukki

  • Tiloja, joiden pelloilla eloperäisiä maalajeja
  • Maito- ja karjatiloja
  • Kevätohraa ja kauraa viljeleviä tiloja

Maaninka

  • Tiloja, joiden pelloilla kivennäismaalajeja
  • Maito- ja karjatiloja
  • Kevätohraa ja kauraa viljeleviä tiloja
  • Siemenviljelyä harjoittavia tiloja

Eteläinen rannikkoseutu

  • Tiloja, joiden pelloilla savimaata
  • Viljatiloja

Varsinais-Suomen – Hämeen – Satakunnan alue

  • Tiloja, joiden pelloilla savimaata
  • Viljatiloja
  • Sika- ja siipikarjatiloja

Muita huomioitavia asioita kaikilla suuralueilla:

  • Kaikkien yhden suuralueen tilojen ei tarvitse edustaa alueen päätuotantosuuntaa, vaan esimerkiksi maito- ja karjatilojen lisäksi mukaan olisi hyvä saada myös kasvintuotantotiloja
  • Toivoisimme mukaan paitsi pitkän linjan viljelijöitä, mutta myös muutaman vuoden sisällä sukupolven vaihdoksen läpikäyneitä tiloja. Ts. nuoria viljelijöitä, jotka ovat oikeutettuja nuorten viljelijöiden tukiin
  • Maatalousyrittämisen tulisi olla viljelijän pääasiallinen tulonlähde
  • Tilakoolla ei ole merkitystä
  • Tilojen tulisi harjoittaa tavanomaista maataloutta

Lisätietoja

Hankkeen käytännön asiat:

Ari Rajala, OPAL-Life -hankkeen koordinaattori, erikoistutkija

ari.a.rajala@luke.fi, p. 029 532 6461

Satokuiluanalyysit ja pellon käytön optimointityökalun rakentaminen sekä niissä hyödynnettävät ja niitä varten tuotettavat aineistot:

Pirjo Peltonen-Sainio, professori

pirjo.peltonen-sainio@luke.fi, p. 029 532 6433

Viljelijäyhteistyö:

Jaana Sorvali, tutkija

jaana.sorvali@luke.fi, p. 050 435 4910

Haku on päättynyt ja pilottitilat valittu. Kiitos kaikille hakeneille!