Viljelijöiden ääni tutkimuksen kautta politiikkaan
OPAL-Life-hanketta alettiin suunnittelemaan vuonna 2014 tietoisena maatalouden ilmastokysymysten nopeasta noususta politiikan keskiöön. Hankkeen kantavana ideana on ollut alusta alkaen saada viljelijöiden ääni kuulumaan ja siksi hanketta on toteutettu pilottiviljelijöiden kanssa heitä haastattelemalla ja kysymällä asioista laajemmin kyselytutkimusten avulla.
Ensimmäinen viljelijäkysely toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen vastasi 4401 viljelijää ympäri Suomen, kaikilta tuotannonaloilta. Viljeljijät antoivat myös paljon sanallista palautetta kahteen kyselyn keskeiseen teemaan, ilmastonmuutokseen ja suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Sanallista palautetta tuli yhteensä yli 400 sivua.
Rinnan hankkeen muiden toimien kanssa tätä mahtava aineistoa on analysoitu ja kirjoitettu tutkimuksiksi. Tämä tarkoittaa teoreettista kehystämistä, aiempaan tutkimukseen vertaamista, tilasto- ja tekstianalyysiä, kuvien ja graafien tekemistä, kirjoittamista ja paljon miettimistä. Kunhan tutkija saa työnsä valmiiksi, se lähetetään vertaisarvioitavaksi tieteelliseen julkaisuun, eli muille tutkijoille kommentoitavaksi ja arvioitavaksi. Tässä koko prosessissa menee harmillisen kauan ja vasta nyt alkavat vuoden 2018 aineiston tutkimukset tulla valmiiksi. Olemme kuitenkin halunneet kertoa tutkimuksen tuloksista jo etukäteen esimerkiksi konferensseissa ja eduskunnassa valiokuntakuulemisissa.
Yhtenä esimerkkinä tutkimuksesta on vuoden 2018 kyselyaineistoon perustuva artikkeli viljelijöiden näkemyksistä sopeutumistoimien suhteen. Voit lukea siitä lisää täältä. Julkaisuaan odottavat tutkimukset viljelijöiden arvoista, yleisistä ilmastonmuutosnäkemyksistä, näkemyksistä koskien ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä maataloudessa, tulevaisuusnäkemyksistä jne. Aineisto on hyvin rikas ja tarjoaa mahdollisuuksia mm. eri viljelijäryhmien näkemysten tarkempaan tarkasteluun, kuten vaikkapa luomuviljelijöiden ja nuorten viljelijöiden.
Maailma muuttuu – muuttuvatko mielipiteet myös?
Vuoden 2018 alusta maatalouden ilmastokeskustelu lähti valtavaan laukkaan. Keskustelua on käyty kyllä vuosia ja vuosikymmeniä ennenkin, mutta ei lainkaan siinä laajuudessa ja sellaisilla areenoilla missä ennen korona-aikaa keskustelu kulki. Yhtäkkiä kaikilla oli mielipide maataloudesta ilmastonmuutoksen aiheuttajana tai ratkaisijana.
Oliko sitten kaukaista viisautta tai sattumaa, olimme suunnitelleet hankkeen seurantakyselyn alkuvuodelle 2020. Kysely lähetettiin niille viljelijöille, jotka olivat vastanneet aiempaan kyselyyn. Datankeruu loppui 5.3.2020 ja pian sen jälkeen kaikkien mielenkiinto suuntautui taas täysin muihin asioihin kun maatalouden ilmastokysymyksiin tai kyselyihin vastaamiseen. Uuteen kyselyyn vastasi 45 prosenttia viljelijöistä, joita tavoittelimme, eli tasan 2000 viljelijää. Kysely toteutettiin yhteistyössä Pellervon Taloustutkimuksen kanssa, jonka vastuulla oli kyselyn turvepeltojen käyttöön liittyvä osa.
Seurantakyselyssä osa kysymyksistä oli samoja, kuin vuoden 2018 kyselyssä. Tällä tavalla voimme tutkia onko näkemyksissä tapahtunut muutosta. Maatalouden asiasisällöt ovat myös jonkin verran muuttuneet parissa vuodessa ja siksi oli tarpeen esittää myös uusia kysymyksiä. Myös tähän uuteen kyselyyn saimme paljon sanallisia vastauksia. Niiden analyysi vie aina hieman enemmän aikaa verrattuna ykkösten ja nollien pyörittämiseen tilastoanalyysiohjelmistoilla, mutta niiden kautta on mahdollista saada vastauksia myös erittäin kiinnostaviin MIKSI -kysymyksiin. Uuden aineiston analyysi on alkanut ja tuloksista kerrotaan heti kun on vaan mahdollista. Työtä riittää, mutta tämä työ on todella mielenkiintoista!
Nyt on meneillään uusi murros. Tai korona-aika. Vai miten tämä nyt sitten määritellään. Uutisista saa etsimällä etsiä muita kuin korona-aiheita. Tutkijalle tämä on toki tuotteliasta aikaa, kun kalenteriin mahtuu kerrankin tutkimuksen tekoa! Normaalisti se tuntuu täyttyvän kaikenlaisella muulla. Kun ja jos palaamme joskus normaaliin, mistä maatalouden ilmastokeskustelu silloin alkaa? Kiinnostaako se vielä? Mitä maanviljelijät silloin ajattelevat? Mitä maataloudesta silloin ajatellaan? Ei lopu tutkittava tästä maailmasta. Toivottavasti saamme tutkia arvokkaita ajatuksianne vielä korona-ajan jälkeenkin.