Hankkeen toimien tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maataloudessa, parantaa maaperän kasvukuntoa, ympäristön tilaa, maataloustuotannon kilpailukykyä ja maaseudun elinvoimaisuutta kotimaista ruokaturvaa vaarantamatta.
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen hillintä maailmanlaajuisesti ja myös maataloussektori on velvoitettu vähentämään omia päästöjään. Päästövähennysten tekeminen maataloudessa on osoittautunut haastavaksi¹ ja Suomen ilmastopaneelin mukaan tehokkainta on muuttaa maankäyttöä ja maankäyttömenetelmiä vähäpäästöisempään suuntaan². Maankäyttöä kokevat päätökset eivät yleensä perustu optimointiprosesseihin ja nykyiset kannustimet saattavat jopa suosia toimia, jotka lisäävät päästöjä.
OPAL-Life-hankkeessa kehitetään tutkimukseen tukeutuen ja osallistaen menetelmiä, jotka tukevat tulevaisuuden maatalous- ja ympäristöpolitiikan kehittämistä suuntaan, jossa maaseudun elinvoimaisuus on turvattu ja ympäristölle aiheutuva kuormitus minimoitu.
Maankäytön ennakkosuunnittelulla ja pellonkäytön optimointityökalun avulla on mahdollista yhdistää kestävä ja suurituottoinen maataloustuotanto ja vähenevät kasvihuonekaasupäästöt. Ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tuotannon tehostamisella on mahdollista pienentää satokuiluja hyvätuottoisilla pelloilla ja laajaperäistää huonommin tuottavat tai kaukaisemmat pellot esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi tai riistapelloiksi. Nämä muutokset tukevat myös monimuotoisuuden ylläpitoa maataloussektorilla.
OPAL-Life-hankkeessa tarkastellaan, miten laajaperäistetyt pellot on palautettavissa ruuantuotantoon esimerkiksi maaperän tiivistymien jälkeen ja minkälaisia etuja viljelyn monipuolisuus ja monimuotoisuus tuovat mukanaan ajatellen ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kasvihuonekaasujen monitoroinnilla tutkitaan pellonkäytön muutoksia ja metsittämisen vaikutuksia päästöihin. Viljelijöiden näkemyksiä ja menetelmien hyväksyttävyyttä tutkitaan koko hankkeen keston ajan ja ne huomioidaan menetelmien kehitystyössä.
¹Finland’s 6th National Communication under the UNFCCC 2013.
²Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. Ilmastopaneeli 1/2014.