OPAL-Life hanke koostuu kahdeksasta työpaketista, jotka esitellään lyhyesti alla. Työpaketin otsikkoa klikkaamalla pääset tutustumaan tarkemmin niiden sisältöön.

C1: Hankkeen avainverkostot

Maatalous ja ruuantuotanto toimivat monimutkaisessa ympäristössä, jossa on huomioitava pellon, sään ja infrastruktuurin lisäksi myös laaja joukko taloudellisia ja poliittisia tekijöitä. Euroopan unionin ja Suomen kansallinen maatalouspolitiikka vaikuttaa suuresti siihen, mitä viljellään, missä laajuudessa ja miten tämä kaikki kannattaa. Maatalouden tuet ovat tärkeä osa lähes jokaisen suomalaisen viljelijän arkea.

C2: Menetelmät ja työkalu maankäytön optimointiin

OPAL-Life hankkeessa tutkitaan, miten pellonkäyttöä voidaan optimoida kohdentamalla tuotantopanokset oikein: tarvittaessa lisäämällä niitä korkeatuottoisilla lohkoilla ja taas vähentämällä heikkovasteisilla lohkoilla. Tämä mahdollistaa paremman sadon parhailta peltolohkoilta jolloin huonommin tuottavat lohkot on mahdollista siirtää muuhun käyttöön. Näillä toimilla voidaan saavuttaa mm. ilmastohyötyjä, kun voimakkaasti muokattavan peltoalan osuus vähenee ja ympärivuotisen kasvillisuuden osuus kasvaa.

C3: Optimointityökalun testaus ja vaikutusten arviointi

Optimointityökalua testataan pilottitiloilla. Viljelijöille tuotetaan tilaansa kuuluvien peltojen optimointikartat, joita käydään läpi yhdessä tutkijoiden kanssa. Viljelijöiden antaman palautteen perusteella työkaluun tehdään tarvittavia muutoksia. Tämän lisäksi arvioidaan ehdotettujen maankäyttömuutosten vaikutuksia ympäristöön ja tilan taloudelliseen tuottavuuteen paitsi tila- myös aluetasolla.

C4: Maankäyttömuutosten sosiaalinen hyväksyttävyys ja taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen hyväksyttävyys on OPAL-hankkeen kaikkia toimia läpileikkaava ulottuvuus, ja hankkeen toimia tehdään tiiviisti yhteistyössä viljelijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeessa on keskeistä tuntea maankäyttömuutoksia koskevat toimeenpanon esteet ja uudistustarpeet.

Muutamille OPAL-life -hankkeen pilottitiloille sovelletaan maatilatason viljelykiertomallia, joka maksimoi voittoa minimoiden samalla katetuoton vaihtelua. Mallissa on mahdollista huomioida eri peltolohkojen pellonkäyttö, viljelykierto, typpilannoitus, kasvinsuojelu ja kalkitus. Malli antaa taloudellisessa mielessä optimaalisen viljelykiertosuunnitelman tiloille jopa 30 vuoden päähän, ja soveltuu eri päätösvaihtoehtojen vertailuun.

D1: Maankäyttömuutoksen hillintävaikutukset sekä merkitys maan kasvukunnolle ja monimuotoisuudelle

OPAL-Life-hankkeessa monitoroidaan erilaisten peltomaiden kasvihuonekaasupäästöjä viljelijöiden pelloille perustetuilla kokeilla. Myös huonokuntoisten peltojen palautumista viljelykuntoon tutkitaan pilottitiloilla. Maankäytön vaikutusta eliöstön monimuotoisuuteen selvitetään sekä lintujen että riistanisäkkäiden osalta olemassa olevien isojen aineistojen avulla.

E1: Viestintä

Viestintää tehdään yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. OPAL-Life –hankkeen tulokset pyritään viestimään mahdollisimman laajalle yleisölle niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

F1: Hallinto

Päävastuu hankkeen hallinnosta on Luonnonvarakeskuksella, mutta työtä tehdään yhteistyössä muiden hankekumppanien ja Euroopan komission kanssa.

F2: After-Life

Hankkeen loppupuolella tehdään suunnitelma työn jatkumisesta ja tulosten toimeenpanon jatkumisesta hankkeen loppumisen jälkeen.